Bhutan on maailman onnellisin maa

Himalajan vuoristossa, jättiläisvaltioiden Kiinan ja Intian välissä sijaitsee pieni buddhalainen kuningaskunta nimeltään Bhutan. Tämä on maailman onnellisin maa.  Bhutanin kuningas, Gyalpo Jigme Singye Wangchuck keksi jo kolmekymmentä vuotta sitten, ettei valtion kehitystä ja onnistumista voida mitata ainoastaan rahan kautta. Kuninkaan mielestä valtio on onnistunut tehtävässään, mikäli sen kansalaiset ovat mahdollisimman onnellisia. Tämä saattaa kuulostaa onnistuneelta sadun alulta, mutta Bhutanin kohdalla tarina on täyttä totta.

Bhutan on maailman onnellisin maa

Onnellisuusindeksi mittaa useampaa muuttujaa

Kansan onnellisuudelle on lanseerattu jopa oma terminsä, bruttokansantuotteesta mukailtu Gross National Happiness. Tämä on juuri se mittari, jota Bhutanin kuningas haluaa käyttää maita vertailtaessa. Tässä otetaan kestävän taloudellisen kehityksen lisäksi huomioon asioita, joita pidetään yleisesti ihmisten onnellisuuteen vaikuttavina, kuten ympäristön suojeleminen, oman kulttuurin ja perinteiden suojeleminen, hyvä hallinto sekä näiden asioiden tuottama tyytyväisyys ja henkinen kasvu. Onnellisuusindeksin mukaan kansan onnellisuuteen vaikuttavat talouskasvun lisäksi monimuotoinen ekosysteemi sekä sosiaaliset ja poliittiset olosuhteet. Bhutanin hallituksen mukaan näillä mittareilla saadaan kokonaisvaltaisempi ja inhimillisempi kuva valtion kehityksestä. He muistuttavat, että teollisuusmaissa tulotaso on kasvanut merkittävästi viimeisen 50 vuoden aikana, mutta ihmisistä ei ole tullut ainakaan onnellisempia.

Onnellisuusindeksi mittaa useampaa muuttujaa

Bhutan onkin maana varsin omalaatuinen, monella eri tavalla, ja pitää tarkasti kiinni saavutetusta onnellisuudesta. Onnellisuuden turvaamiseen liittyy toisaalta paljon tarkkoja sääntöjä ja myös valtion virallinen politiikka tähtää onnellisuuden, ei pelkästään bruttokansantuotteen kasvuun. Tavoite on lisätty myös Bhutanin perustuslakiin. Tästä ”bruttokansanonnellisuutta” mittaavasta indeksistä ovat kiinnostuneet useat muutkin maat ja myös YK on tutkinut asiaa. Bhutanissa käytössä oleva onnellisuusindeksi määritellään yhdeksän muuttujan perusteella. Näihin kuuluvat kansalaisten terveys, koulutus ja elintaso, mutta lisäksi mitataan myös ympäristön tilaa, kulttuurin monimuotoisuutta ja psykologista hyvinvointia.

Onnellisuutta pyritään turvaamaan sääntöjen ja lakien avulla

Bhutan oli pitkään suljettu turisteilta. Muutama länsimaalainen päästettiin vierailemaan maassa vuonna 1974, mutta varsinainen turistimatkailu alkoi vasta 2000-luvulla. Bhutan on edelleen turisteille kallis matkakohde, sillä matkailijoilta peritään 200 dollarin päivämaksu pelkästään maassa vierailemisesta. Toisaalta tähän hintaan kuuluu majoitus kolmen tähden hotellissa, paikallinen kuski autoineen ja hän toimii myös matkaoppaana. Bhutan toivottaa matkailijat tervetulleiksi, mutta suojelee omaa kulttuuriaan. Tämän takia maahan tekevät matkoja ainoastaan matkatoimistot, jotka valtio on hyväksynyt. Matkailijoiden kiinnostus maata kohtaan kasvaa jatkuvasti. Vuonna 2010 Bhutanissa kävi 29 000 turistia, mutta vuoteen 2013 mennessä määrä oli noussut jo sataantuhanteen. Suurin osa matkailijoista tulee naapurimaa Intiasta.

Onnellisuutta pyritään turvaamaan sääntöjen ja lakien avulla

Onnellinenkaan valtio ei toimi ilman sääntöjä. Bhutanissa uskotaan, että kulttuurin arvostaminen ja terveydestä huolehtiminen johtavat onnellisempaan elämään ja tämän takaamiseksi asiasta on säädetty myös lakeja. Kaikkien kansalaisten tulee pukeutua virka-aikana maan perinneasuun ja tämän säännön noudattamatta jättämisestä seuraa sakkoja. Kansalaisilta on kielletty myös tupakan ostaminen ja myyminen.

Kuningas ja luonto tietävät parhaiten

Bhutanilaiset arvostavat kuningastaan suuresti ja maassa onkin suosittu sanonta, jonka mukaan kuningas ja luonto ovat aina oikeassa. Bhutan on edelleen kehittyvä maa ja arviointikriteerit onnellisuudelle ovat erilaisia kuin länsimaissa. Tällä hetkellä kyliin saatavat sähköt tai onnistunut infrastruktuuri ovat omiaan lisäämään ihmisten onnellisuutta selvästi, sillä nämä asiat helpottavat heidän päivittäistä elämäänsä. Lähtötilanne on siis jo kovin erilainen kuin teollisuusmaissa.

Toistaiseksi on vielä vaikea arvioida, kuinka tehokasta Bhutanin onnellisuuspolitiikka on ollut. Edistyksestä on kuitenkin nähtävissä joitakin merkkejä, sillä esimerkiksi köyhien kansalaisten määrä on puolittunut muutamassa vuodessa. Vuonna 2011 YK:n päätöslauselmaan lisättiin ensimmäistä kertaa onnellisuus kansakuntien tavoitteena.

Share:

You might also like